Tai mitä jos vain pysäyttäisit sävelmän päässäsi yhtä helposti kuin kytket musiikin soittimestasi päälle ja pois?
Ehkä siksi, että se saattaa tuntua vaikealta, tai jopa sulalta mahdottomuudelta. Melu on meille jatkuvaa arkipäivää. Osa siitä tulee ulkopuolelta, mutta osa kimpoilee jatkuvasti oman päämme sisällä. Voimme olla niin tottuneita tähän jatkuvaan hälinään, että se tuntuu meille ihan vain osalta normaalia elämää. Suurimmaksi osaksi emme edes huomaa sitä, tai ole tietoisia asiasta. Mutta onko tämä oikeasti hyvä tai terve tapa elää? Pystytkö olemaan parhaimmillasi, jos mielesi ei osaa olla hiljaa?
Itselleni tulee usein yllätyksenä, kuinka monelle mielen säännöllinen ja tarkoituksenmukainen harjoittaminen on tärkeysjärjestyksessä niitä viimeisiä asioita. Olemme valmiita tekemään kovasti töitä, oppimaan uusia asioita, soveltamaan kartuttamaamme tietoa uusilla tavoilla. Mutta kuinka moni käyttää päivittäin aikaa ainoastaan tullakseen paremmaksi rauhoittamaan ja keskittämään mielensä, ilman muuta oheistoimintaa? Oman kokemukseni pohjalta yllättävän harva.
Syy tähän saattaa olla siinä, että vielä tänäkin päivänä moni mieltää meditaation lähtökohtaisesti uskonnolliseksi, erikoistuneeksi tai muuten vaan vieraaksi harjoitteluksi. Kuitenkin pohjimmiltaan sen todellinen arvo on jokapäiväisissä käytännön hyödyissä. Oikein ja hyvin harjoitettu meditaatio ei ainoastaan kehitä kykyä siirtämään syrjään epätoivottuja ajatuksia, vaan se tekee myös harjoittelijastaan paremmin tietoisen oman mielensä liikkeistä, ja auttaa pysymään rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa. Ja nämä siis eivät ole monen vuoden omistautuneen pakertamisen hedelmiä, vaan aivan perustason hyvän meditaatioharjoittelun ensimmäisiä odotettuja tuloksia.
Jos kuitenkin haluat meditaatiosta hyviä hyötyjä, kannattaa aloittaa etsimällä itsellesi hyvä opettaja. Mielesi on tärkein yksittäinen voimavarasi. Jos haluat oppia käyttämään sitä hyvin, paras opas on henkilö, joka osaa jo haluamasi taidot.